Syksy saapuu

Ja minä herään. Tai oikeastaan en mutta aktivoidun ehkä...

Sain säärystimet valmiiksi vihdoin. Koira söi kaksi paria viime vuonna pentuinnostuksissaan ja nyt piti kehitellä korvikkeet ennen kuin tulee kunnolla kylmät yöt. Lankana Maija, puikot nro5 ja hihahattuvakio-palmikko.

Tuotoksia ja lunta

Ompelin koiralle takin fleecestä, maastokankaasta ja kevyestä hengittävästä PUL-kankaasta:







Samalla sain valmiiksi Novitan Alpaca-langasta neulotut tumput:

Kesätauko ohi

Loppukeväästä ja kesällä ei juurikaan tullut tehtyä käsitöitä, varsinkaan neulottua. Nyt kun syksy taas kylmenee niin kummasti on ruvennut sukkaputki painamaan päälle. Huomasin myös että poikien sukat ovat hukassa ja omat hituneet puhki. Joten hommaa riittää ja sukkaputken jälkeen pitää avata lapasputki, pipoputki ja villa-asuputki...

Tyttönen ei ollut kovin innostunut blogaamisesta...



Pojille tein "jämälangoista" saapassukkia. Kuvien sukissa on sekaisin Fabelia, Opalia ja Hjerte Sock 4:sta.



Omissa sukissani on sekoitus Opalia, Step Classikkia ja Hjerte Sock 4:sta. Näissä kyllä menee ikä ja terveys. Tuo raidoitus on kivan näköinen mutta tekeminen on tylsää kun jatkuvasti on langat rullalla.... Ehkä tämä tästä rupee sujumaan kun pääsee taas vauhtiin.

Kevät ja hommat ei edisty

Sain tässä päivänä eräänä lapun että uusi värttinäni on noudettavissa tullista. En oikein tilatessani hahmottanut kuinka pieni ja siro tuo ihanuus on mutta paino on juuri sopiva. Eli tilasin Gonding fiber tools:n 2 tuuman Antiqued Rosette II:n joka painaa 1 unssin eli noin 28g. Kuitu värttinän alla on baby kamelia ja silkkiä.



Projekti tosin ei oikein etene:



Eikä etene espanjalainen kastehuivikaan. Lankaa tosin on kehrääntynyt jo hivenen varastoon eli neulomista voisi jatkaa hyvällä omallatunnolla:



Eikä etene kantotakkikaan. Siitä puuttuu vetoketjut, etupaneli ja huppujen nepit. Onneksi tänään on taas ompelukurssi joten saanen tuon joskus valmiiksikin.



Viljelykset sentäs kasvavat. Ruukuissa safloria, purjoa, lobeliaa, sitruunamelissaa, rakuunaa ja ja ja...

Valmista

Paita valmistui jo 20. päivä ja aloitin "terapiaksi" vauvalle haalaria.



Haalari osoittautui yllättävän tylsäksi. Sain neulottua kirjoneuletta huomattavasti enemmän päivässä kuin tätä sileää yksiväristä. Hyvä siitä toivottavasti tuli, tarkoitettu ihan pienelle. Toivottavasti haalarintäyte haluaa syntyä maaliskuun aikana :)



Napeiksi päätyivät kesällä Vääksystä ostamani puunapit.

Hiha melkein valmis

Kuva on torstailta, mutta nyt paidasta on jo toinen hiha melkein valmis. Kaikki paitaosan langanpäät on päätelty ja kaulukset sekä helma viimeistelty. Tätä vauhtia paita valmistunee ensi torstaiksi :)



Innostuin myös kehräämään pitkästä aikaa. Nyt kokeilin luonnomustaa shetlanninlampaanvillaa jota yritän kehrätä hivenen paksummaksi ja löyhäkierteisemmäksi kuin normaalisti. Tuntuu kivalta tuo villa, se on pitkää, pehmeää ja hivenen rasvaisen oloista. Tuosta voi tulla hyvä pipolanka ellei kutita miestä liikaa.

Lisää paitaa

Tämän kuun postaukset taitavat olla täynnä tuota yhtä ja samaa paitaa. Paitsi jos saan jostain inspiraation esitellä ompelukurssin tuotoksia. Paita on jo kainaloissa ja LOTR katsottu extroineen. Harkitsen uusintakierrosta extroista, niiden aikana syntyi mukavasti kirjoneuletta :)

Paita edistyy

Helmikuu on täysin Lankahamstereiden vallassa, ainakin täällä. Kuulun viitosblogiin ja "taktiikka" on neuloa paita. Saa nähdä olenko haukannut liian ison palan ja taidan tehdä jotain pientä välityönä.

Norjalaistyyppinen paita kuitenkin edistyy:



Olen varustanut itselleni tukikohdan nojatuoliin television eteen. Aseina neule, suklaa, kahvi ja Taru Sormusten Herrasta dvd-extrat.



Muutin paidan suunnitelmia viimetingassa. Alkuperäinen idea oli aloittaa kirjoneule vasta vyötärön kohdalta, mutta päätinkin aloittaa sen jo helmasta. Helma on vähän erikoinen, se taitetaan kaksinkerroin ja päälipuoli on 3 o, 3 n -joustinneuletta. En oikein osaa kuvitella tuota valmiina mutta kai siitä hyvä tulee.

Kirjoneuletuttaa

Jostain syystä tässä talvella on iskenyt kauhea himo neuloa kirjoneuleita. Ne eivät koskaan ole olleet suuria suosikkejani ja harjoitus on jäänyt vähälle. Tämä taas näkyy tekniikassa ja jäljessä. Olen kuitenkin pitkään halunnut norjalaistyyppistä villapaitaa ja kaupan paidat tuppaa olemaan jotain muuta kuin villaa ja maksamaan maltaita. Niinpä tartuin Traditional Skandinavian Knitting -kirjaan ja selasin varsinkin Norjaa koskevaa osuutta edes takaisin. Rannikon paidat näyttivät kauniilta ja niissä näyttää olevan alaosa yksiväristä joten paita ehkä jopa valmistuisi.



Kaivelin kätköjä ja laatikoista löytyy melkein kilo luonnonvalkoista Maijaa sekä toinen kilo ruskeaa Top Woolia. Top Woolista piti tulla tunika, mutta se on epäonnistunut mörvelö joten menee purkuun. Koeneuloin kivan oloista kuviota tilkun ja pesin 40 asteessa muun pyykin seassa jotta käsiala tasoittuisi ja saisin edes jotenkin järkevästi mitattua tiheyden. Kirjoneule minun käsialalla on sen verran tiheämpää kuin pelkkä yksivärinen sileä että joudun ottamaan yksiväriseen osaan puoli numeroa pienemät puikot. Vaikka langat ovat vähän eri paksuiset ja ohjetiheys eri niin hyvin näyttävät asettuvan kirjoneuleessa.

Vartalo-osan kirjoneulekaaviot on jo suunniteltu ja silmukat laskettu. Hihat ovat vielä mysteeri. Ajattelin neuloa tämän pyörönä hartioille saakka ja kokeilla ensimmäistä kertaa neuleen leikkaamista. Hivenen ajatus hirvittää ja täytyy vielä kokeilla josko ompelukone syö neuletta. Jotenkin luotan koneen siksakkiin enemmän kuin käsin reunojen huolitteluun.

Sukkia - taas

Jostain syystä olen kuluttanut tässä muutaman kuukauden aikana sukkia puhki enemmän kuin olen neulonut vuoteen. Siitä suora seuraus on sukkalankojen tilaus yli tarpeen, puikkojen metsästys ja puuttuvien tilaus sekä uusien sukkien tekeminen. Nyt sain valmiiksi polvisukat ja niistä tuli kyllä yllättävän hienot vaikka idea on ihan yksinkertainen.

Tässä tuli kokeiltua parikin itselle uutta asiaa: elämänlanka ja kahden sukan neulominen suht yhtäaikaisesti. Helpotti kummasti parin valmistumista ja samanlaisuutta.



Reunaan piti keksiä joku jippo ja selasin kirjat läpi. Löysin kirjasta Knitting over the edge kivan pitsin joka sopi silmukkamääräänkin:



Kauan tekeillä ollut ja sopivia puikkoja odottanut baskerikin valmistui:



Lanka: Sublime Yarns Cashmere Merino Silk DK, n. 70g
Puikot: 3.5 mm

Vanhat kesken mutta uutta pitää aloittaa

Kaveri sai vauvan joten tein toisen setin vauvan tumppuja ja sukkia luonnonvalkoisesta Maijasta. Odottavat edelleen postitusta ja se taas kaipaa osoitetta. Sen kysyminen kun on niiiin vaikeaa :)



Mallina toiminut nukke on nuoremman pojan joululahja. Kovin on tykätty "vauvasta". Ja koska se osaa pissata jos sille juottaa vettä, piti tehdä vaippa ja villapökät:



Housuissa on käytetty villapöpien ideaa jota on muokattu lennossa nukelle sopivaksi. Sentin pidemmät olisivat saaneet olla, mutta tuskin käytössä haittaa. Lankana Pirtin 2-säikeinen hahtuva, väri huurteinen pinkki. Ei todellakaan kovin pinkkiä, onneksi. Puikot 3,5 mm, sukkapuikoilla tuli koko housut.

Sain myös vihdoin tartuttua taas karstoihin. Viime vuonna aloitettu suomenlampaankikkaroista ja jakin aluskarvasta itse sekoittamani säie sai vihdoin kaverin ja päätyi ihan langaksi asti. Yllättävän paljon jakin karva muuttaa tuota suokin tuntua. Tästä taitaa tulla Lämpimiä neuleita, en tiedä vielä paljon tuota tulee, en edes ole mitannut tuota vyyhtiä vielä.

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Viime vuosi alkoi sukilla, päättyi tumppuihin:



Jostain syystä joulukuu osoittautui tuottoisimmaksi kuuksi. Ehkä kiire saada pakkasille vaatetta painoi päälle.

Tämä vuosi alkoi taas sukilla:



Lasten sukat, koko noin 28. Lankana Austerman Step Classic. Puikot 2,5 mm ja langan kulutus kokonaisuudessaan 46 g.
Kirjoneulesukatkin valmistuivat, niistä kuva kunhan mies suostuu kameran taakse.

Kohta alkaa loma, jään kasvattamaan mahaa kotiin toivottavasti melkein koko loppu talveksi. Tämän vuoden äitiyspakkauksessa on taidettu ajatella myös neulovia äitejä:



Ja viimeiseksi on pakko julkaista kuva aiemmin valmistuneesta takista. Vihdoin esikoinen suostui poseeraamaan takki päällä:

Lasten tarveneuleita

Neulojan lapsillahan ei tunnetusti ole tarpeeksi lapasia, sukkia, kaulureita, pipoja jne... Tämä totuus paljastui taas meidänkin perheessämme ja jostain oli aloitettava. Ensin syntyi toinen kauluri, yksi kun ei kuitenkaan riittänyt kahdelle pojalle :) Kummallista.



Sitten inventaarion yhteydessä huomasin että parittomia tumppuja on läjäpäin ja parillisia oli vain yhdet sormikkaat. Kipaisin lankakauppaan ja ostin kerän Maijaa:



Mallin apinoin pojan kummitädin tekemistä lapasista (eli yhdestä niistä parittomista). Hyvä tuli, kulutus vain harmillisesti oli 28g joten kerästä ei tullut kuin yksi pari.



Seuraavaksi täytyy urakoida toiset tumput, parit sukat ja ehkä vielä toiset sormikkaat. Ehkä tämä tästä kun kohta alkaa Loma :)

Kirjoja, lankaa ja lisää kirjoneulesukkia

Amazonista tilaamani kirjat tulivat yllättävän nopeasti. Luulin saavani ne vasta joulun jälkeen. Kiva näin päin. Kirjoissa oli muutama aivan ihana malli jotka täytyy saada puikoille ihan heti, onneksi tosin oikean kokoiset puikot ovat muissa töissä kiinni...



Vierailin taas lankakaupassa ja mukaan tarttui jälleen Step Classig-lankaa jokunen kerä. Punainen ja valkoinen ovat edelliseltä metsästyskerralta.



Aiemmin esittelemäni kirjoneulesukat olivat muutamasta kohdasta vähän hakusessa. Hetken mietin, pohdin ja tein excel-harjoituksia ja rupesin neulomaan seuraavaa versiota. Muutokset malliin olivat hyvin pieniä, yksi mallikerta lisää, ohuemmat puikot ja vähän eri kohdasta kaaviota aloitus. Kantapää muuttui hollantilaisesta ranskalaiseksi ja huomasin sen toimivan itselläni huomattavasti paremmin. Ehkä saan näistä ohjeen kirjoitettua, ehkä.

Kirjoneulesukattaa

Tässä joku aika sitten rupesi jostain syystä himottamaan kirjoneulesukan tekeminen. Tätä varten pohdin hetken kuviota ja päädyin kokeilemaan kahta eri paksuista lankaa. Ei tuottanut kovin hyvää tulosta joten vaihdoin Treckingin Steppiin.



Uusilla upeilla KnitPicksin puikoilla tulee hienoa jälkeä :) Hivenen meni aikaa tottua lyhyempiin puikkoihin sukkia tehdessä, mutta kivalta nuo tuntuvat kädessä. Toivottavasti saan sukat valmiiksi ennen joulua.

Merinovillaa ja pipo

Miten voi olla niin vaikeaa tehdä oikean mittainen pipo? Pojan piposta tuli taas muutaman sentin liian lyhyt, täytynee jatkaa reunaa.





Tarkoituksena oli saada pipo josta voi taittaa reunan. Kun kuulemma pitää olla samanlainen taitettava reuna kuin äidin pipossa... Lankana on käsin kehrätty merinovilla, kuituklubin Luumupuu



Tällä kertaa tein ihan normaalin 3-säikeisen langan ja siitä tuli pehmeämpi kuin tuosta navajo-kertauksesta. Eli osaan näin kontrolloida kierrettä huomattavasti paremmin.

Alla aiemmin valmistuneet sukat kaverille ja suomenlampaanvillaa sekä jakin karvaa. Niistä on tulossa sekoitelankaa, ainakin ensimmäinen säie tuntuu kovinkin könttiseltä. Tosin ihanan pehmeää ja varmasti todella lämmintä siitä tulee.

Jotain valmista sentään

Pitkään vaivasi neuleplääh ja töiden jääminen kesken. Edelleenkään eivät keskeneräiset ole juurikaan edenneet, mutta sentäs jotain valmista olen saanut aikaan. Yhdet sukat ja yhdet sormikkaat joita en löytänyt kuvattavaksi ja sitten uudesta Ullasta koko perheen kaulurit -ohjeella pojalle kaulurin:



Lankana Lanet ja puikot 2,5mm. Ei ihan ohjeen mukaan mutta lienee kuitenkin toimiva :)

Kuituklubin Luumupuu on jo päässyt säikeiksi asti. Tänään varmaan ehkä mahdollisesti kerkiän kerrata sen ja saan rullat muuhun käyttöön. Karstasin n. 50g suomenlammasta ja se polttelee tuolla kehräyskorissa.

Pesimistä

En millään meinaa saada mitään vanhoista keskeneräisistä valmiiksi. Sen sijaan aloitan viisi uutta ja kymmenen erilaista. Ainoat valmistuneet ovat muutamat Pöpät masuvauvalle sekä yhdet isommat (joita ei näy kuvassa) nuoremmalle pojalle:



Pöpiä varten tietysti piti tilata taas nippu hahtuvia Pirtin kehräämöltä.

Neulomisen sijaan olen viimeaikoina panostanut verhoihin. Löysimme Englannista aivan ihanat verhonpidikkeet ja niihinhän sitten piti tehdä verhot. Vuoritetut koska en halua sälekaihtimia ja matalalta paistava aurinko heijastuu ikävästi monitorista:



Makuuhuoneeseen tulee violetit verhot punertavalla vuorilla. Ensimmäinen on jo paikallaan ja näyttää toimivan huomattavasti paremmin kuin vanhat verhot. Ehkä saan nämäkin tänään ommeltua loppuun niin voin edes etäisesti haaveilla vanhojen keskeneräisten neuleiden jatkamisesta.